Mitä puhtaammin syö, sitä vähemmän tekee teollista, turhilla e-koodeilla tärkättyä ravintoa mieli - tai edes elimistö voi sitä sietää. Olemme huomanneet pidemmän yhtäjaksoisen puhtaamman kauden jälkeen oireita syötyämme satunnaisesti "huonosti", jotka eivät voi selittyä juurikaan muilla kuin ruoan koostumukseen liittyvillä seikoilla. Maut ja hajut ovat alkaneet tökkimään, joistakin - kuten vaikka Mars-patukoista - suorastaan lemahtaa pistävä haju pakettia aukaistaessa. Ensimmäisenä kertovat suun limakalvot sopimattomuudesta; tulee kirvelyä, haavaumia, aftataipumusta ja vesikelloja sylkirauhasiin. Yksittäisiä vaikutuksia tulee esiin yksilöllisesti, mutta myös niin kokonaisvaltaisella tavalla, ettei niitä tajuakaan kuin vasta oltuaan jonkin aikaa kokonaan ilman. Mihin kaikkeen olemmekaan kehojamme, aisteista puhumattakaan, vuosikausia sopeuttaneet, emmekä ole osanneet tilaan tottuessamme edes kyseenalaistaa ravinnon merkitystä vointiimme... No, onneksi koskaan ei ole liian myöhäistä! Erityisen iloinen olen siitä, että oma prosessi tämän suhteen lähti käyntiin silloin kun voimme vielä olennaisesti vaikuttaa lastemme ravintotottumuksiin. Ja vastaavasti helpoksi muutoksen mahdollisti valmis pohja; kotiruokapainotteisuus.
Meillä jalostamaton ja olosuhteisiin sekä tarjontaan nähden mahdollisimman luomu-linja on levittäytynyt alusta saakka myös lihaan. Jo ruokaremontin alkuvaiheessa hylkäsimme kaikki valmismarinoidut tuotteet, mutta vasta grillikauden alettua tapetille ovat nousseet erilaiset itsetehdyt marinadit - eikä tulisi enää mieleenkään palata entiseen, varsinkaan maun puolesta! Lisäksi päätös kahvin lopettamisesta syntyi nopeasti, sillä sen lisäksi että hinta on noussut, ei kahvin suoma olotila ja riippuvuus ole ainakaan mikään palvelus itseä kohtaan. Kohtuullisen määrän on sanottu ehkäisevän mm. maksasyöpää, mutta uskon oman tuntemuksen kertovan sen sopivuudesta ja terveellisyydestä enemmän kuin minkään muun. Omalla kohdalla totaalinen lopettaminen on helppoa, koska pääasiassa käytän vihreää teetä, kahvin ryystäminen sen sijaan on varsin kausiluontoista ja monelta osin myös tapariippuvuutta. Miehellä on tätä kovempi pala edessä, mutta selviää siitä kyllä. ﺕ Tästä muutoksesta kiitos itse asiassa kuuluukin hälle. ♥
Pihalla kevättyöt ovat päässeet hyvään vauhtiin. Nurmikko nousi vihertämään oikeastaan yhden päivän aikana, ja vaikka pelkästään haravoitavaa on edessä vielä vaikka kuinka - kiitos viimekesäisen rytömaan nurmikoittamisen osaksi pihaa - on siellä saatu monenmoista muutakin suunnitelmaa ja touhua alulle. Taisin jo mainitakin erään aidatun ruusukon hävittämisestä. Vaikka harvinaista lajiketta olikin, en usko meidän sitä takaisin ikävöivän. Ruusua kuitenkin pihapiirissä riittää ja sitä punkee ylös milloin mistäkin, lisäksi kyseinen lajike kukkii laiskanlaisesti. Odottelemme traktorivierasta lähipäiville tasaamaan maata parista kohdasta, jonka jälkeen on helpompi miettiä tulevia, tarvittavia, pakollisiakin muutoksia. Suihkukaivokin on ollut tarkoitus upottaa paikoilleen jo jonkin aikaa, vaan tuolla se yhä makaa... Paljon on näiden tässä asutun seitsemän vuoden aikana purettu, paljon on kunnostettu, nyt se vähitellen taitaa alkaa tavoittamaan omankin silmän. Ollaan sentään vaiheessa, jossa voi jo konkreettisesti pähkiä uutta, miettiä istutuksia pitkällä tähtäimellä, laatia suunnitelmaa - ilman että kokee sen olevan vielä kaukana hamassa tulevaisuudessa.ッ
Penkkejä tönkiessä ja pihoja kapsuttaessa ajattelin viimein tämän kevään ja kesän aikana tutustua luonnonantimiin villivihannesten muodossa harmiteltuani talvikuukausien aikana, etten ollut niitä talteen kerännyt. Jotakin on tullut tutuksi matkan varrella, mutta varsinaista syventymistä en ole päässyt toteuttamaan. Tässä infoa samalla vaivalla myös muille kiinnostuneille, lähde Puutarha -sivusto. Täällä postauksen verran aiemmin laittamaani tietoa mm. yrteistä ja kasveista itsehoidon osana.
Villivihanneksia ja yrttejä
Nykypäivänäkin Suomessa kasvaa satoja luonnonkasveja joita voimme käyttää ruokana, mausteena ja jopa lääkkeeksi. Tässä saat lisätietoa yrteistä, niiden keräämisestä, käytöstä ja käsittelystä.
Villivihannekset ja yrtit ravintona
Aikaisin keväällä kerätyt yrtit ja villivihannekset ovat parhaimmillaan. Jotkut tuoreeltaan käytettävät yrtit ja juurekset kaipaavat kuitenkin esivalmisteluja esim. ryöppäystä tai huuhtelua. Seuraavassa listattuna eri tarkoituksiin sopivia yrttejä ja villivihanneksia.
Salaatteihin: ahomansikka, isomaksaruoho, järviruoko, ketohanhikki, koivu, kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, osmankäämi, piharatamo, piikkiohdake, puna-apila, ruusut, siankärsämö, vadelma, valkoapila, voikukka,
Keittoihin: järviruoko, ketohanhikki, kumina, leskenlehti, maitohorsma, niittysuolaheinä, nokkonen, osmankäämi, piikkiohdake, piharatamo, poimuhierakka, puna-apila, rantavehnä, ruusut, valkoapila, voikukka
Juureksen tapaan (keitetään): järviruoko, ketohanhikki, kumina, osmankäämi, piikkiohdake, voikukka
Yrttiteeksi: ahomansikka, humala (kävyt), kamomillasaunio (nuoret kukat), ketohanhikki (lehdet), koivu (lehdet ja hiirenkorvat), kumina (lehdet, hedelmät ja siemenet), kuusi (havut ja kerkät), leskenlehti (lehdet), maitohorsma (lehdet ja juuri), mesiangervo (lehdet), mesimarja (lehdet), mustaherukka (lehdet ja marjat), mustikka (lehdet ja marjat), nokkonen (lehdet), piharatamo, pihlaja (lehdet ja marjat), puna-apila (lehdet ja kukat), ruusut (lehdet ja terälehdet, kiulukat), siankärsämö, vadelma (lehdet ja marjat), valkoapila (lehdet ja kukat), voikukka (juuri, lehdet ja kukinto)
Kerääjän 10 sääntöä
1. Älä kerää tuntemattomia kasveja tai marjoja
2. Älä poimi kasveja 50-100 metriä lähempää maantietä, saastuttavien teollisuuslaitosten läheisyydestä.
3. Ota selvää että alueella ei ole käytetty torjunta-aineita tai keinolannoitteita.
4. Kerää terveitä, hyvännäköisiä kasveja.
5. Kerää järkevästi; niin että löydät samoja kasveja samalta paikalta seuraavankin kerran.
6. Kerää yrtit ja lehdet ennen keskipäivää, kuivalla säällä, kasteen haihduttua.
7. Ole tarkkana, älä sekoita eri yrttejä jotka vaativat eri käsittelyn. Käytä ilmavia astioita, esim. koreja.
8. Laita kasvit kuivumaan heti keräyskierroksen jälkeen.
9. Tutustu jokamiehen oikeuteen ja noudata sen sääntöjä.
10. Pyydä lupa maanomistajalta silloin kun sitä vaaditaan.
Keruuaika
Yrttien ja villivihannesten keruuaika muotoutuu kerättävän kasvinosan mukaan. Kerää yrtit kuivalla aurinkoisella säällä, ennen keskipäivää, kasteen haihduttua. Illalla kasvien sokeripitisuus on korkeimillaan ja aamulla taas eteeristen öljyjen pitoisuus alhaimillaan.
Kevät: ahomansikka (lehdet), isomaksaruoho, järviruoko (versot ja juuret), kataja (vuosikasvaimet ja havut), ketohanhikki (lehdet ja juuret), koivu (mahla ja lehdet), kumina (lehdet ja juuret), kuusi (kerkät ja havut), leskenlehti (lehdet), maitohorsma (versot ja juuret), mesiangervo (lehdet), mesimarja (lehdet), mustaherukka (lehdet), mustikka (lehdet), mänty (kerkät, havut ja pettu), niittysuolaheinä (lehdet), nokkonen (versot ja lehdet), osmankäämi (versot ja juuri), piharatamo, pihlaja (lehdet), piikkiohdake (juuret ja lehdet), puna-apila (kukat ja lehdet), puolukka (lehdet), rahkasammal, rantavehnä (juuret), ruoholaukka (lehdet), ruusut (versot ja terälehdet), siankärsämö (lehdet), vadelma (versot), valkoapila (kukat ja lehdet), voikukka (juuri ja lehdet)
Kesä: isomaksaruoho,kamomillasaunio (kukat), kataja (havut), koivu (lehdet), kumina (siemenet), kuusi (havut), maitohorsma (lehdet), mesimarja (marjat), mänty (havut), nokkonen (lehdet), piikkiohdake (kukkapohjus), rahkasammal, ruusut (versot ja terälehdet), siankärsämö (kukat), vadelma (lehdet), voikukka (kukat ja lehdet)
Syksy: ahomansikka (marjat), isomaksaruoho, järviruoko (juuret), kataja (havut ja marjat), ketohanhikki (juuret), kumina (siemenet ja juuret), kuusi (havut), maitohorsma (juuret), mustaherukka (marjat), mustikka (marjat), mänty (havut ja pettu), niittysuolaheinä (siemenet), osmankäämi (versot ja juuri), pihlaja (marjat), piikkiohdake (juuret), puolukka (marjat), rahkasammal, rantavehnä (juuret ja siemenet), ruusut (kiulukat), vadelma (marjat), voikukka (juuri)
Kuivaus
Kasvit kuivataan parhaiten kuivureissa. Kuivaus suoritetaan noin 35 asteen lämmössä. Eri aika erilaisille kasveille, paksummat lehdet vaativat pitemmän ajan. Kasvi on kuivunut kun se murenee hyppysissä helposti.
Fermentointi eli hiostaminen: Sopii erinomaisesti esimerkiksi teeaineksille. Hiostuksessa eri parkkiaineet hajoavat ja muuttuvat aromikkaiksi, terveellisiksi. Vadelman, mansikan, mesiangervon ja horsman lehdille menetelmä on omiaan.
Tee näin: Anna kerättyjen lehtien nahistua ja kuivua huoneenlämmössä n. 4-5 tuntia. Puristele lehdistä tiiviitä palloja ja sulje ne ilmatiiviisen lasipurkkiin. Laita lasipurkit lämpimään paikkaan pariksi päiväksi (tai kuivuriin +40 asteeseen 48 tunniksi). Lehdet muuttuvat ruskeiksi. Poista kuivuneet lehdet purkeista ja levitä ne ritilöille kuivumaan mietoon lämpöön n. 35 astetta. Murenna rutikuivina ja pakkaa tiiviiseen astiaan.Säilytä pimeässä.
Pakastaminen
Pakastaminen sopii parhaiten syötäville juurille, marjoille ja pinaatin tapaan käytettäville yrteille. Juuret, versot ja lehdet on pakastusta ennen ryöpättävä.
Keittoihin ja pataruokiin käytettävää tuoresilppua voi tehdä ja pakastaa seuraavista kasveista: lutukasta, koivusta, kuminasta, koiranputkesta, peltokanankaalesta ja vuohenputkesta.
Nitraatti ja myrkylliset kasvit
Runsastyppisillä kasvupaikoilla kasvavissa kasveissa on nitraattia. Näihin kasveihin kuuluvat mm.hierakat, jauhosavikka, nokkonen suolaheinät ja viljelty pinaatti ja kaalikasvit.
Nämä yrtit ja kasvit tulee ryöpätä runsaassa vedessä ja huuhtoa puhtaalla vedellä.
Ennen kuin alat kerätä kasveja varmista että alueelle ei ole levitetty lannoitteita eikä kasvimyrkkyjä.
Myrkylliset kasvit:
hulluruoho, keltamo, kalliokielo, kielo, koiranheisi, kullero, kuusamat, leinikit, mustakonnanmarja, myrkkykatko, myrkkykeiso, näsiä, oravanmarja, paatsama, punakoiso, rentukka, sudenmarja, suokorte , suopursu, terttuselja, pohjolan ukonhattu, vehka, vuokot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti