Tunnelmapaloja syyslämmössä

Upeat syysilmat ovat mahdollistaneet sen, että olemme päässeet ulkoilemaan melkein heti. Ensimmäisen kerran lähdimme vaunuttelemaan tänään viikon ikään tulleen Ompun kanssa toissapäivänä 9.9. Liikkumisen suhteen rajallista elämää raskausajan viettäneenä oli mahtavaa saada hitailla kameran kanssa koko tuo nelituntinen orastavan ruskan ja loppukesän väriloiston äärellä. Myös isommat sisarukset – jotka ovat ottaneet pikkusisaruksen enemmän kuin innoissaan vastaan – olivat osan matkaa mukana työntelemässä, sillä perheeseen ilmaantunut enterorokko on vaatinut pitämään jäissä sylittelyt, silittelyt ja pusuttelut tässä kaikkein ärhäkimmässä tartuntavaiheessaan. Tällä tavoin pääsivät edes vähän osallistumaan.

•

Tänään on ensimmäistä kertaa myös kestovaipat käytössä. Aloitin flanelleteilla ja kuorilla, ja tuo paketti istuu mainiosti ja tuntuu paljon kivemmalle kuin kertsi. Ensimmäinen vaihtoväli oli yli kaksi ja puoli tuntia, jolloin flanelletti oli jo aika märkä. Nyt unet ovat venyneet Onnilla jo neljään tuntiin. Näinköhän pääsen vaihtamaan vaipan lisäksi myös lakanoita...? Öisin nukutaan 5 - 8 tunnin yhtäjaksoisia unia (ihmeellisiä onnenkantamoisia siinä mielessä nämä perheen lapset, sillä jokaisella on riittänyt unta öisin samalla tavalla), joten en tiedä saanko imuteholtaan mitään kestovaippaa riittämään noin pienellä sen aikaa. Saa nähdä!

•

Lapsista kohta 10-vuotiaalle kolmoselle luotiin äsken oma blogi. Siihen on tarkoituksena yhdistää harrastuksistaan ja vahvuuksistaan kolme asiaa; kokkailu ja leipominen, aikaansaannosten valokuvaaminen ja myös kirjoittaminen. Jos se ottaa tuulta alleen ja intoa riittää niin että sisältöä sinne syntyy, annan kuulua täällä osoitteen myöhemmin. ツ

Lisäaineettomampi karkkipäivä

Tänä viikonloppuna päätimme vaihtaa väri- ja lisäainepommit myös karkkien osalta pieneen vaivannäköön ja tehdä herkut omassa keittiössä. Valmistimme Daim-, eli mantelikrokanttisuklaata ja valkosuklaa-mansikka-fudgeja jenkkireseptillä.

Daim-suklaa 

(suurperhe-pellillisen ohjemäärät suluissa)

150 g voita (250 g)

3 dl sokeria (5 dl)

1 dl siirappia (1.75 dl)

3 dl mantelirouhetta tai -lastuja ( 5 dl)

päälle 300 g maitosuklaata (500 g)

Sulata voi kattilassa, lisää joukkoon sokeri, siirappi ja mantelit. Keitä seosta noin 10 minuuttia koko ajan sekoittaen, varo pohjaan palamista! Levitä krokanttimassa tasaiselle alustalle.

Sulata suklaa varovasti esimerkiksi vesihauteessa ja levitä krokantin päälle.

Jäähdytä jääkaapissa ja leikkaa paloiksi. ﺕ

Valkosuklaa-mansikka-fudget

1 prk ( ~ 400 g) kondensoitua maitoa

500 g sokeria

120 ml vettä

4 rkl voita

100 g valkosuklaata

vaniljasokeria

kuivattua mansikkaa

Kondensoitu maito, sokeri, vesi ja voi sekoitetaan kattilassa ja keitetään puoli tuntia koko ajan sekoittaen. Keittämisen jälkeen joukkoon lisätään vaniljasokeri, valkosuklaa ja mansikan kuivatut sekä hienoksi murennetut palat (jälkimmäiset voidaan halutessa korvata esimerkiksi tummalla suklaalla, kaakaojauheella, pähkinöillä, mantelilla...).

Seos levitetään vuokaan jäähtymään ja nostetaan jääkaappiin. Jähmettymisen jälkeen paloitellaan - ja nautitaan!

Lämmin joulumieli ja muita reseptejä

Kuka tuntisi joulun paremmin,

kuin lapsi pehmein kätösin?

Koskee ruutua sormellaan,

ja hiutale sulaa lennostaan

ja pimeä ruutu valkenee,

ja tähti suurena säteilee.

Kuka tuntisi joulun paremmin,

kuin lapsi poskin punaisin?
Hän on omenan lihaa kokonaan,
Hän on joulun tuoksua tulvillaan,
Hän on torttu ja luumu ja runsaus,
Hän on herkullisin aistimus.

Kuka tuntisi joulun paremmin,
kuin lapsi silmin hohtavin?
Hän on kynttilän liekki lämpöinen,
hän on säihky ja kimmel hankien.
On piippalakkeja silmissään,
ja tähden hymy ja riemu jään.

Kuka tuntisi joulun paremmin,

kuin lapsi äänin helkkyvin?

Hän on soittorasian sulokkuus,

hän on kirkonkellojen totisuus,

hän on nauru ja salainen supatus

ja kirkas tiukujen kilahdus.

Kuka tuntisi joulun paremmin,

kuin lapsi jaloin tanssivin?

Hän on tonttu ja poro lapinmaan,

hän juoksee lahjoja pulkassaan.

Hän kiitää kirmaten jokaisen luo.

Hän kerkeä, kukkiva joulun tuo.

JOULUPIPARKAKUT: 

(Wanha resepti)

2 munaa

400 g sokeria

3 dl siirappia

3 dl kermaa

3 dl sulatettua margariinia

1 tl kardemummaa

1 tl kanelia

1 tl neilikkaa

1 tl inkivääriä

1tl pomeranssia

3 tl soodaa

1,250 kg vehnäjauhoja (mieluiten aavistus vähemmän, jauhot ovat ajan myötä muuttuneet siitä mitä olivat tuolloin)

Taikina valmistetaan päivää aikaisemmin kuin se leivotaan.

Aineet sekoitetaan ylläolevassa järjestyksessä, seos vatkataan hyvin ennen jauhojen lisäämistä.

Paistetaan miedossa uuninlämmössä.

LÄMMIN JOULUMIELI

4 rkl joulun taikaa
ripaus herttaista hymyä
hyppysellinen lumihiutaleitten tanssia valkealla nietoksella
ruokalusikallinen jouluisia sävelmiä
2 hyppysellistä joulukuusen tuoksua
ja kynttilöiden pehmeää valoa
3 ripausta lahjakäärön rapinaa
maustemitallinen jouluherkkujen huumaavia tuoksuja
2 kauhallista touhukasta jouluvilskettä ja iloista yhdessä oloa
kauhallinen lasten riemua
höystä vielä maun mukaan ripauksella lahjatoivomuslistaa

Valmista rakkaudella ja hartaudella, lämmöllä ja ilolla.
Sekoita ainekset varovasti oikeassa suhteessa.
Voit maun mukaan lisätä joulumieleen vaikka tähtien tuiketta,
joulupukin reen kilkatusta ja joulurauhaa.

Oikealla reseptillä lämmin joulumieli säilyy sydämissä pitkään.

Vanhasta pajan vintiltä löytyneestä kelkasta, parista kynttilälyhdystä ja maailman parhaan lyhteentekijän kauralyhteestä saivat sekä linnut, että niiden ruokkijatkin lisää jouluiloa. ♥

Tämän myötä toivotan lämmintä Joulua jokaiselle blogini lukijalle. ♥

""...varpain hiipivi lasten luo...""

Eletään marraskuun viimeistä päivää, joten jouluvalmisteluihin on ryhdytty luvan kanssa. Joskaan ei siihen lupia ennenkään ole tarvittu...

Jouluvalojen asettelu jäi tänä syystalvena tänne marras-joulukuun vaihteeseen saakka, sillä aikaisin tullut lumipeite ja valoisuus sai melkein unohtamaan erityiset tunnelmavalaistukset. Saman teki tuikkujen suurkulutus, joka lie pitää sisällään jo addiktion tunnusmerkkejä... Vai miltä kuulostaa 34 tuikun polttamisen päivävauhti, jaettuna kahdelle sytyttelykierrokselle...? ﺕ
Mutta nyt on myös valoja on laitettu - ja vielä lisääkin paikoilleen tulee löytämään, ulos etenkin.
Samoin viime vuonna tekemäni, lasten hankalia ja tilaa vieviä kalentereita korvaavat sukat odottavat jo asemissaan tonttujen yöllisiä, sittemmin lasten aamuisia, malttamattomia rapisteluja. Myös lasten askartelujen, muiden somisteiden ja sisustustekstiilien myötä joulutunnelma vähitellen hiipiytyy kotiin. ♥

Tuumasta ryhdyimme toimeen; nyt meillä sekä tuoksuu, että maistuu itse tehty leipä. Sekä ruis- että sekaleipiä olemme hyvällä menestyksellä leivinuunin lämmössä paistaneet. Koska puhtaasti palaneen puun tuhka - erityisesti koivun - on suoranainen terveystuote lukemattomine alku- ja hivenaineineen, leipien pohjaa ei ole syytä puhdistaa liian tarkasti.

Ruokaremontti on alkanut sujumaan huomattavasti helpommin kuin uskalsin toivoakaan. Päivitin aiempaa listaani taannoin joidenkin vältettävien lisäaineiden osalta, samoin mm. luomumaidon lisäsin perusruoka-arsenaalimme kestojäseneksi. Tämän kaiken myötä suhde ruokaan ja syömiseen on muuttunut täysin, jopa asenne sen valmistamiseen. Nyt siihen on luontevaa osoittaa enemmän aikaa päivästään ja nähdä suurempaa vaivaa - vaikkei se itsessään ole monimutkaistunut, oikeastaan juuri päinvastoin.

Eli päiviin kuuluu joulun odotusta ja pakkasrakkautta, valmistelujen, tunnelmoinnin ja hyvän ruoan merkeissä. ♥

TONTTU

Pakkasyö on, ja leiskuen

Pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen

yösydän untaan kiskoo.

Ääneti kuu käy kulkuaan,

puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta.

Ladosta tulee, hankeen jää

harmaana uksen suuhun,

vanhaan tapaansa tirkistää

kohti taivasta kuuhun,

katsoo metsää, min hongat on

tuulensuojana kartanon,

miettivi suuntaan sataan

ainaista ongelmataan.

Partaa sivellen aprikoi,

puistaa päätä ja haastaa-

"ei tätä ymmärtää en voi,

ei tää pulma on vasta"-

heittää tapaansa järkevään

taas jo pois nämä vaivat pään,

lähtee toimeen ja työhön

lähtee puuhiinsa yöhön.

Aitat ja puodit tarkastain

lukkoja koittaa nytkyin-

lehmät ne lehdoista näkee vain

unta kahleissa kytkyin;

suitset ja siimat ei selkään soi

ruunan, mi myöskin unelmoi

torkkuen vasten seinää;

haassa se puree heinää.

Lammasten luo käy karsinaan,

makuulla tapaa ne ukko;

kanat jo katsoo, pienallaan

istuu ylinnä kukko,

kopissa Vahti hyvin voi,

herää ja häntää liehakoi,

tonttu harmajanuttu

Vahdille kyllä tuttu.

Puikkii ukko jo tupahan,

siellä on isäntäväki,

tontulle arvoa antavan

näiden jo aikaa näki;

varpain hiipivi lasten luo,

nähdäkseen sulot pienet nuo,

ken sitä kummeksis juuri;

hälle se riemu on suuri.

Isän ja pojan on nähnyt hän

puhki polvien monten

nukkuvan lasna; mut mistähän

tie oli avutonten?

Polvet polvien tietämiin

nousi, vanheni, läks'-mihin niin?

Ongelma, josta halaa

selkoa, noin taas palaa!

Latoon parvelle pyrkii vaan,

siellä hän pitää majaa;

pääskyn naapuri suovallaan

on liki räystään rajaa;

vaikka pääsky nyt poissa on,

keväällä tuoksuun tuomiston

kyllä se saapuu varmaan

seurassa puolison armaan.

Silloin aina se sirkuttaa

monta muistoa tieltä,

ei toki tunne ongelmaa,

näin joka kiusaa mieltä.

Seinän raosta loistaa kuu,

ukon partahan kumottuu,

liikkuu parta ja hulmaa,

tonttu se miettii pulmaa.

Vaiti metsä on, alla jään

kaikki elämä makaa,

koski kuohuvi yksinään

humuten metsän takaa.

Tonttu puoleksi unissaan

ajan virtaa on kulkevinaan,

tuumii, minne se vienee,

missä sen lähde lienee.

Pakkasyö on, ja leiskuen

Pohja loimuja viskoo.

Kansa kartanon hiljaisen

aamuhun unta kiskoo.

Ääneti kuu käy laskemaan,

puissa lunta on valkeanaan,

kattojen päällä on lunta.

Tonttu ei vaan saa unta.

Piimäkakku

Olen kai maailman juntein - ja muuten tunnustan sen tässä yhteydessä hyvinkin mielelläni! - mutta mun mielestäni piimäkakku on ehdottomasti yksi parhaimpia kakkuja, joskaan en ole mitenkään erityisemmin kuivista kahvipöydän kakuista koskaan piitannut. Se on mielestäni sopivasti (lue ~ riittävästi) myös jouluinen - luotavaksi vaikka joulun kahvipöytään.

Seuraavalla ohjeella tein kakun Junttapullan 5-vuotissynttäreille tulevaksi viikonlopuksi:

3 dl piimää

200 g voita / leivontamargariinia sulatettuna

2 dl sokeria

1 dl siirappia

1 tl inkivääriä

2 tl neilikkaa

2 tl kardemummaa

1 tl ruokasoodaa

6 dl vehnäjauhoja
1 dl rusinoita

Paistetaan 175 asteessa,
noin 1 tunti.