Keikkalaulajana kappaleiden ideoiminen, rakentaminen, sisäistäminen, hiominen, työstäminen ja lopulta esille tuominen on paininut kokonaan erilaisessa sarjassa, se on ollut aivan oma maailmansa, joten tämä on ainutlaatuinen mahdollisuus; oppimatka uudenlaiseen musiikin lähestymistapaan ja itsensä likoon laittamiseen. Tämä vaatii vauhdin hidastamista, jopa ajoittaista pysähtymistä, jatkuvaa hengittelyä.
Ei kiiruhtamista tyyliin;
'paljon ja hyvää',
vaan
'vähän, olosuhteisiin nähden täydellisesti'.
Homma on vielä alkuasetelmissaan haparoidessaan ensimmäisiä askeliaan, sillä vasta yksi kappale useista työstämistä odottavista on purkitettu - samalla kun on jouduttu opettelemaan uusia näkökulmia itse kukin - mutta fiilikset ovat upeat.
Inspiroituneet.
Vapautuneet.
Ja se on se pääpointti.Tätä tehdään koska tätä rakastetaan, eikä muulla ole merkitystä. Palkinto tulee itselleni henkilökohtaisella tasolla haasteiden tiedostamisesta ja niihin vastaamisesta, oivalluksista ja omista työvoitoista.
Toinen jäsenistä on todennut, että jos kappale on 'ok', se on epäonnistunut. Sitä täytyy vihata tai rakastaa. Sen täytyy herättää voimakkaita tunteita - ihan sama mitä, kunhan ravisuttaa. Tällaisen mentaliteetin alla toimiminenkin on uutta ja ollut aiemmin lähinnä tukevasti epämukavuusalueella; keikoilla tällaiset riskit on minimoitava.
Ja koska jostain on aloitettava...
...ennen kuin löytyy omin linja...
...allekirjoittanut saa otetta ja käytännön kokemusta...
...perusasiat saadaan miksauspöydällä toimimaan...
...ja välittymään ehkä jotain vielä eteenpäinkin...
---meillä se alkoi tästä:
(DW hajosi v. -11 viiden biisin jälkeen.)
- kuvat lisätty ja päivitetty 22.8.2o11 -
