Loppukiri

39. viikko alkaa olemaan lopuillaan. Tuli aika laittaa mm. wc:n hoitopiste valmiiksi ja tulihan niiden ommelluksienkin suhteen vielä innostuttua. Noin yleensä ottaen olen elänyt Hetkessä, ottanut yhä enemmän etäisyyttä kaikkeen ja kaikkiin, keskittynyt lepäillen pesiytymään ja tunnustelemaan syvemmin tätä ihmeellistä elämänmuutosta – luvaten kyllä ilmoittaa kun jotain tapahtuu tai on tapahtunut. 

---Kunnes nyt tuli pakottava tarve aktivoitua ja tehdä loppukiri kaiken sellaisen suhteen, joka vielä vähän huomiota vaatii.

•

Ompelin hoitoalustaan päällisiä pari kappaletta. Alkujaan tilasin tähtikankaan valkealla pohjalla ja pienillä harmaillä tähdillä, mutta se oli sillä hetkellä loppu ja vaihtui tähän alla olevaan, ruudullisen kaveriksi. Pyyhkeet, vaipat, hoitotarvikkeet yms. löysivät paikkansa ja vain hoitotaso odottaa vielä mekanismia miehen taholta, jotta saadaan se tukevasti kiinni pöytätasoon.

•

Ompelin samasta kankaasta myös uuden pussilakanasetin. Tuo muhkea vaunukoppaa kiertävä ihanuus on pinnasuoja (180 x 30 cm), joka on koottavissa tyynymäisistä elementeistä halutuksi kokonaisuudeksi. En voinut olla laittamatta sitä jo tuohon ensisänkyyn pienentimeksi. Kun tulee pinnasängyn aika, ei-standardimittainen miehen tekemä pinnis mukautuu tuon ansiosta joko sivuvaunuksi sängyn viereen, tai jos se saa pitää laitansa, on tätä tarvittaessa helppo jatkaa vaikka perusvalkoisella suojalla kiertämään sänky ympäri. Elementit ovat siis solmittavissa yhteen ja / tai jokainen erikseen kiinni pinnoihin, jolloin mitat mukautuu paremmin.

Pinnasuoja on tilattu Ranskasta Vertbaudetilta, jolla on jo pelkästään pinnasuojissaan ja petausseteissään valtavasti valinnanvaraa. En yleensä tilaile tuotteita ulkomailta, mutta huomattuani että saan verkkokaupasta täyden valikoiman ääreltä pehmusteen samaan hintaan kuin Suomesta ainoan saatavilla olleen mallin, ja se on kuin meidän tarpeisiin tehty, en miettinyt kahdesti. ﺕ

•

Kestovaippojen suhteen tilanne on tosi hyvä, minkä totesin kun tässä eräänä päivänä tein inventaarion ja mallailin toisiinsa mätsäävät osat. Olen tehnyt hyviä löytöjä kirppareilta, sillä yhtäkään en ole muualta tarvinnut ostaa. Postailinkin vaipoista jo aikaisemmin. Harsoja on yli kaksikymmentä, villiksiä ja kuoria yhteensä pitkälti toistakymmentä, ellei ylikin, myös isommassa koossa, flanelletteja tusina. Vähän isommalle on Kushiesheja 14 kpl, muita AIO-vaippoja 12 kpl ja taskuvaippoja 13 kpl. Kaikenmoisia imuja, lisäimuja, sisävaippoja, kuivaliinoja jne. on myös vaikuttava pino. Edelleen on tarkoitus kestoilla niin paljon kuin luontevaa meille on. Ihan alussa, öisin ja matkoilla todennäköisesti käytetään satunnaisesti rinnalla myös kertsejä.

•

Jokohan tämä oli viimeinen postaus ennen kuin syliin saadaan täytettä? ❤

Siivillä

Sairaalakassi on ollut valmiina jo jonkin aikaa, mutta kotiutumisvaatteiden osalta sen vielä avasin ja puntaroin uudelleen. Syysvauvalle vaatteiden varaaminen ei ole kovin helppoa – jos nyt Suomen ilmastossa minkään vuodenajan vauvalle. Näistä kokoamalla ja yhdistämällä kuitenkin pärjätään vaikka millaisista syyskuun keleistä.

Koostis on siis: Body + puolipotkari + sukat -kerroksen päälle tulee velourinen potkupuku ja / tai neuletakki (ja lämpimämmällä kelillä pelkkään neuletakkiin päätyessä ehkä myös toiset, mutta velouriset housut) + tossut. Kolmesta eri paksuisesta myssystä voi valita ajankohtaisemman, samoin tumpuista, joita on sekä ohuet että paksut (sen lisäksi että hihansuut yltävät suojaamaan vielä lisää). Lisäksi alimpana on wrappimainen teddykarvainen turvelo ohuella fleecevuorella, joka ei ole kovin paksu turvakaukalopussi, mutta oivallinen välikeleillä. Jos ilmojen suhteen mennään jonnekin aivan ääripäähän, on kaukalossa vielä topattu jalkapeitekin suojaamassa.

Värit ovat neutraalit ja vaaleat. Vaikka rakastan värejä ja tiedämme tulijan pojaksi, tykkään pukea vastasyntyneen valkoiseen ja jollain tavoin hyvin puhtaaseen. Lipaston laatikoissa on kuitenkin myös värien iloinen leikki vastassa. ﺕ

Aika menee siivillä. Siitäkin huolimatta että öitä jo valvotaan supistellen ja muutama samanlainen viikko on varmasti vielä edessä. Joka tapauksessa; ei mene enää kauan. ❤

Olen maltillisesti malttamaton.

36 + 3 - täysiaikaisuus häämöttää kolmen päivän päässä. Kohtu laskeutui rv. 33+.

Niin tätä ❤

33. viikon lopulla:

Tuntuu kuin kaikki törmäilisivät ja kävelisivät päin.

Jään kiinni ovenkahvoihin. 

Jään kiinni oikeastaan kaikkiin väleihin, joista on ennen tullut kuljettua vaivattomasti. 

Kääntösäde on suurempi kuin mitä voi aina muistaa. 

Oon piipittänyt peruuttaessa merkkiääntä, ihan sillein varuilta tuota kevyempää liikennettä varoittaakseni.

Kumartuessa pidän omituista urinaa ja teen sen jalat vähintään noin 50 asteen kulmassa, jotta alapainoinen vatsa mahtuu jalkojen väliin. On hyvä muistaa katsoa ettei toinen jalka jää silloin liukkaalle matolle. Toisaalta, jos  sitä ei muista, jo kerran jälkeen nivuset kyllä muistuttavat.

Kynnykset ja matonreunat ovat myös korkeampia kuin ennen. Nostan kyllä jalkoja ihan normaalisti, mutta silti mut yritetään kampittaa kerta toisensa jälkeen.

Syödessä en yllä kunnolla lautasen päälle, mutta ei hätää, murut tai roippeet eivät putoa lattialle saakka. Vatsan päältä ne on helppo karistaa lavuaariin. Ja laittaa paitoja pesuun useammin kuin jälkikasvu. Etuna on se että onpa jäätelökulholle laskupaikka omasta takaa. Sen epästabiiliudesta pienen potkuttelijan ansiosta ei puhuta. ﺕ

Tuttuja juttuja, jotka alkavat vähitellen palautumaan muistiin.

Meinasin  muuten ostaa t-paidan, jossa lukee edessä; tää on niin tätä. Mutta se olisi istunut päälle niin että venyttyy reilusti vatsasta, jolloin siinä lukisi; tää on niiiiiiin tätä. Katu-uskottavampi se toki olisi sellaisena ollut...

Tätähän tää, vielä semmoiset 7 viikkoa. ❤

Viimeinen kolmannes

Sitä tässä ollaan viikon verran edetty, eli tänään alkoi 30. raskausviikko, ja jo maltillisemmalla vauhdilla kasvettuna. Kaikki mallillaan – niin äidillä kuin pikkurakkaallakin. ❤

Sydämeni alla

On 20. raskausviikko, piakkoin puoliväli. 

Viidesti aikaisemmin muotoonsa venyttynyt rakas kumpu, silkkipaperisine arpineen, kantaa rakkautta ja uuden ihmettä. 

Onni asuu täällä. Potkiikin.

Ja Onni kantaa minua.

Tiedän, se on iso, tälläkin kerralla. Viidenkin vuoden tauon jälkeen muistaa olla. Varpaat katosivat näkyvistä varsin aikaisin. ﺕ Tästä kutakuinkin lähdettiin: 

Tilaa vauvalle

Viikot vierii ja odotuksen puoliväli alkaa häämöttämään edessä, kuten + 30 senttiä vyötäröllä antaa hyvin ymmärtää. Valmistautumistakin on aloitettu, itse asiassa varsin tehokkaasti monen hankinnan tultua eteen onni mukanaan, ihan vain tarttumista vaille. Vain vähän on säilössä enää edellisistä vauva-ajoista, mutta jotain kuitenkin. Miehen tekemä pinnis on niistä suurin tallessa pidetty, mutta kokonsa takia sitä ei tulokkaalle laiteta, vaan ensisängyn tehtävää ajaa Oran Haikarapussi sen lisäksi että äitiyspakkauslaatikko sijoitetaan öiden ajaksi sängyn välittömään läheisyyteen. Suurimmat hankinnat ovat tavallaan jo tehty – paljon pienempiäkin pikkuisista vaatteista ommeltuihin tekstiileihin – sillä yhdistelmävaunu-/turvakaukalo-kombinaatio on tilattu ja kertaalleen jo saapunutkin, mutta erinäisten käänteiden ja kuljetusvaurioituneen lähetyksen myötä ne palautamme ja odotamme vastaavat tilalle. Teen näistä alustavan arvion tänne myöhemmin, sillä kyseisistä valkoisina tulevista, keinonahkaisista Kunertin Romantic Chrome Eco -vaunuista ei löytynyt kenenkään kokemuksia, ja ainakin itse niitä tilausta tehdessä kaipasin. Aikaisemmat merkit ovat olleet meillä lähes laidastaan tosi luotettaviksi osoittautuneita Brioja ja Emmaljungia, joten niitä käytän käyttökokemusten vertailukohtana. Kuitenkin sen verran ensimmäiseksi lähetettyjä vaunuja pääsin testaamaan, että laatu oli monelta osin parempaa kuin mihin olin valmistautunut, ja että ne tulevat ajamaan asiansa ominaisuuksiltaan sen aikaa kun niitä tarvitaan. Tuotteilla on kahden vuoden takuu.


Vauva saa uni- ja hoitosoppensa portaiden alatasanteelle, lapsethan ovat valloittaneet yläkerran edellisine vauvanhuoneineen jo aikapäiviä sitten. ﺕ Tämä on ns. vanha eteinen, joka ennen laajennusta on ollut talon uloskäynti, ja meilläkin toiminut lähinnä naulakkohuoneena. Itse nukumme aivan tämän vieressä.


Näin ovat valmistelut edenneet.

Ensin vaaleni yleisilme tekstiileillä ja edellisillä vauvoilla
ollut lipasto tuotiin alakertaan

Haikarapussi – aivan ihana ensisänky

Hyllyä, koreja, lokerikkoja...

Hoitotaso tulee lipaston päälle

Tuulella käyvää & täydentelyä

Vauvan pinnis

~ on nyt pedattuna. ♥

Ekan kuvan jälkeen lisäsin sängyssä olevaan pakkauslaatikkoon jalkopääpehmusteen palasesta, joka jäi jäljelle Rymyrytyn vihreistä Pupujussikan pinnasuojista. Nämä punaisethan sain istumaan meidän uniikkikokoiseen sänkyyn kikkailemalla niin, että en tarvinnut niitä sen kummemin muokata. Olisi pitänyt kokeilla niitä edellisiäkin suoraan, eikä heti ruveta suojusta pätkimään. ;) Pääpuolessa on ihan tavallinen kaarityyny.

Pakkauslaatikon päällä on eilen ompelemani fleecepeite, raidallisella puuvillakankaalla, sekä tummanruskealla pupun kuvalla somistettuna. Kooltaan se on normaalin vauvapeiton kokoinen, mutta saa toimittaa toistaiseksi päiväpeiton virkaa ~ ettei vauvan pehmoinen ja puhdas pesä ihan täysin pölyty ennen käyttäjänsä saapumista. ;)

Ajatus

~ pöllöpussin jalostamisesta niin ikään pupumaisemmaksi alkoi hetki hetkeltä tuntumaan paremmalta...

---joten vyöaukkoja tehdessäni irrotin kukat huopumaan paremmin käyttääkseni ne muualla, otin myös pöllökorvat pois ja ompelin pupun lurpat tilalle. Halusin siitä yksinkertaisemman, jotta jaksan katsella tuota kaukalon "vakiovarustetta" pidempään.

Ja kyllä; tällaisenakin siitä tykkään. Pöllöt tulee ja menee, Pupujussit ovat meillä vähintäänkin ikuisia. 

Terhi: Ei mulla ollut mitään kaavaa tai mallia, joten (p)ähkäisin päästäni tuon pussukan ihan MuTu:lla. Kiva kun kävit. ♥

Tässä myös muita valmisteluja jälkitunnelmointina (kuvat lisätty 1o.o1.2o11):

10+0:

Rv. 11+2:

11+6:

12+1:

16+6:

17 +2:

9+0 - 19+0:

Puoliväli:

22.viikko:

23. viikko:

24. viikko:

---ja jotain siitä eteenpäin:

37+0:

Odotusposeeraamista:

---ja palkinto odotuksesta; 13 minuutin syöksyllä saapunut tyttö ♥:

Viidennen odotukseni päiväkirjat ovat luettavissa 9 kuukautta -lehden numeroissa:

syyskuu-marraskuu -o8, 

joulukuu -o8 - helmikuu -o9 & 

maaliskuu - toukokuu -o9

Kolmannen lapsen syntymästä voi lukea 9 kuukautta-lehden numerosta syyskuu - marraskuu -o5.