On 20. raskausviikko, piakkoin puoliväli.
Viidesti aikaisemmin muotoonsa venyttynyt rakas kumpu, silkkipaperisine arpineen, kantaa rakkautta ja uuden ihmettä.
Onni asuu täällä. Potkiikin.
Ja Onni kantaa minua.
Tiedän, se on iso, tälläkin kerralla. Viidenkin vuoden tauon jälkeen muistaa olla. Varpaat katosivat näkyvistä varsin aikaisin. ﺕ Tästä kutakuinkin lähdettiin:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti